Oikeusapu Helsinki
Oikeusaputoimistot ovat edelleen kooltaan pieniä suhteessa valtionhallinnon muihin virastoihin. Oikeusaputoimistoja on 27, kun esimerkiksi maistraatteja, syyttäjänvirastoja ja poliisilaitoksia on 11. Hallinto vie nykyisessä oikeusaputoimistorakenteessa kohtuuttomasti aikaa. Oikeusaputoimistoissa laaditaan muun muassa huomattava määrä erilaisia suunnitelmia, jotka voitaisiin laatia keskitetysti päällekkäistä työtä välttäen. Myös erilaiset lausuntopyynnöt työllistävät toimistoja. Suuremmissa yksiköissä hallinto voitaisiin hoitaa keskitetymmin.
Oikeusapuasioita hallinnoi Norjassa oikeusministeriö, siviiliasioita valvova viranomainen (Statens sivilrettsforvaltning), maaherrat (Fylkesmannen) ja oikeudet. Oikeusapua antavilla avustajilla on myös laaja itsenäinen toimivalta. Käytännössä korkein päätöksentekoelin on siviiliasioita valvova viranomainen, joka lopulta tekee päätöksen oikeusavun saamisesta ja koordinoi ensiasteena toimivien maaherrojen toiminnan yhdenmukaisuutta. Oikeuden puheenjohtaja tekee päätöksen oikeusavun saamisesta, mikäli asiaa käsitellään oikeudessa.
Oikeusaputoimen johtajan vastuisiin sisältyy sellaisia tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttäisi työvälineitä ohjata oikeusaputoimistoja ja tarvittaessa puuttua niiden toimintaan. Nykytilanteessa nämä välineet puuttuvat. Kysymys on sekä työnjohdollisista että toimistojen johtamis- ja toimintatapaan, toiminnalliseen tuloksellisuuteen ja tulostavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä asioista. Oikeusaputoimen johtajan asema perustuu keskusteluun, sopimiseen ja sovitteluun ilman oikeusapua koskevan lainsäädännön tukea ja tehokkaita työvälineitä ongelmatilanteissa. Oikeusaputoimen johtajan asemaa ja toimivaltuuksia tulisi nykyisestä selventää. Epäkohtana on myös pidetty, että piirin oikeusaputoimen johtaja on samalla jonkin piirin toimiston johtava julkinen oikeusavustaja. Tämä voi antaa vaikutelman siitä, että johtajan toimisto on erityisasemassa piirin muihin toimistoihin verrattuna esimerkiksi resursseja jaettaessa. Toisaalta johtajan oman toimiston henkilökunta saattaa kokea, että johtava on paljon poissa toimistosta tehtävänsä vuoksi.
Tanskassa edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan sukulainen tai ystävä, mutta jos tämä ei ole mahdollista, voidaan henkilölle määrätä ammattiedunvalvoja. Ammattiedunvalvojana voi toimia esimerkiksi lakimies tai sosiaalityöntekijä, jotka saavat tehtävästään myös korvauksen.
Ajanvaraustyöryhmä on selvittänyt oikeusavun saatavuutta raporttien lisäksi oikeusaputoimistoille tekemällään kyselyllä. Näiden perusteella on arvioitu, että palvelujen saatavuus on kohtuullisella tasolla, mutta että joissakin oikeusaputoimistoissa odotusajat ovat kohtuuttoman pitkät. Palvelun kysyntä jakaantuu epätasaisesti. Työryhmä on myös todennut, että asiakkaille varatuista ajoista jää käyttämättä huolestuttavan suuri määrä, mikä voi osaltaan huonontaa palvelun saatavuutta.
Tanskassa voi saada myös nimenomaisen henkilökohtaisen lakimiehen tiettyä asiaa varten. Paikalliset oikeudet pitävät listaa tätä palvelua tarjoavista avustajista. Avustajan saamisen edellytyksenä on heikko taloudellinen tilanne, jonka määrittelemisestä on säädetty erikseen. Tehtävien toimenpiteiden laajuudesta riippuen avustajan käytöstä voi kuitenkin aiheutua kustannuksia ja sen piiristä on rajattu pois tietyt asiat kuten rikosoikeudelliset asiat sekä yritystoimintaan liittyvät toimeksiannot.
Oikeusministeriö kävisi tulosneuvottelut oikeusapu- ja edunvalvontapiirien johtajien kanssa. Johtaja sopisi piirinsä toimistojen kanssa toimistokohtaisista tulostavoitteista. Menettely vähentäisi tulosneuvottelutyötä kaikilla organisaatiotasoilla sekä siirtäisi toimistokohtaista tulosohjausvaltaa ja -vastuuta oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtajalle.